Airi Mikkelä – Unelma olympialaisista syttyi 17-vuotiaana

25-vuotias Airi Mikkelä valmistautuu parhaillaan huhtikuussa alkavaan olympiakarsintaan. Mikkelä on kisapaikan haussa toista kertaa, viime olympialaisissa unelma kaatui viimeisessä kisassa. Nelinkertainen Suomen mestari nähdään pian myös kotikentällä, kun hän puolustaa naisten kaksinpelin mestaruutta Vantaan Energia Areenalla helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna.

-Pääsy  Rioon oli hiuskarvan varassa. Silloin tuntui, että pettymys on niin iso, kun paikkaa ei tullutkaan, että en yritä enää uudelleen. Kuitenkin, kun aikaa kului pääsin taas siihen alkuperäiseen ajatukseen kiinni. Olympiaedustuspaikka on aina ollut mulle se suurin unelma. Siitä luopuminen oli loppujen lopuksi kuitenkin liian iso päätös, vaikka puntaroinkin sitä, että mitä jos petyn uudelleen.

Airi alkoi pelata sulkapalloa tavoitteellisesti yläasteiässä.

-Aloin silloin voittamaan kisoja ja sain luvan osallistua maajoukkuetreeneihin. Treenaamiseen alkoi tulla enemmän suunnitelmallisuutta. Yläasteen jälkeen siirryin Mäkelänrinteen urheilulukioon, josta kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 2013.

-Anu Nieminen oli minulle sellainen kaukainen esikuva. Häntä näki hyvin vähän, koska hän asui Tanskassa, mutta aina kun näin hänen pelaavan se tuntui hienolta. En ollut oikein mikään fanityttö, siis sellainen, joka olisi esimerkiksi ihaillut joitain tiettyjä bändejä tai muita. Hannamaria Seppälästä pidin ja seurasin hänen uraansa.

Airin tähänastisen urheilu-uran mieleenpainunein hetki on ollut nuorten olympialaiset Singaporessa vuonna 2010.

-Olin 17-vuotias. Mieletön reissu kesti lähes kolme viikkoa. Luulen, että siellä oikeastaan syntyi haave olympiapaikasta. Nuorten olympialaisissa oli samassa hengessä kaikki ne olympiakylät sun muut. Se oli aivan unohtumaton kokemus.

Toinen tärkeä hetki oli viisi vuotta myöhemmin Tanskassa.

-Pääsin ensimmäistä kertaa Denmark Openin pääkisaan vuonna 2015. Se on Super Series -tason kisa ja tiukkojen matsien lisäksi järjestelyt on aivan viimeisen päälle. Kentälle kävellään punaista mattoa pitkin ja halli on aivan täynnä katsojia. Ekstraspesiaalin siitä teki se, että äitini ja mummini olivat katsomassa paikan päällä.

Airi kertoo rutiineistaan ennen peliä, lämmittely on tehtävä aina perusteellisesti.

-Lämmittelen aina hyvin, että saan kroppaan tuntuman. Pitää tulla kunnolla hiki, että saa kehon hereille. Kuuntelen musiikkia valmistautuessa. Yllättävää kyllä balladit toimivat tosi hyvin. Mulla on Sportifyssa oma soittolista, johon kerään lämmittelymusiikkia jota käytän kaikissa kisoissa. Kilpailen ehdottomasti mieluummin kuin treenaan. Harjoittelu voi olla joskus tosi tylsää, mutta kisassa – siellä adrenaliini virtaa ja fiilis on katossa. Ehkä juuri tämän vuoksi lempitreeninikin on pelitreeni. Se tunne on myös loistava, kun treeni on ohi ja kroppa on puhki. Myös kehittymisestä tulee hyvä fiilis, varsinkin jos oppii jotain uutta tai saa sellaisen jutun onnistumaan, joka on vaikea.

Airi kertoo suhtautumisensa etenkin menestykseen muuttuneen vuosien varrella. Huippu-urheilijan vaativaa arkea jaksaa paremmin, kun elämä on kokonaisvaltaisesti kunnossa.

-Mitä enemmän mulle on tullut ikää, olen ymmärtänyt, että se, että myös sulkapallon ulkopuolella kaikki on hyvin, on edistymisen kannalta tosi tärkeää.


Kuva Jere Kokko

Mitkä ovat vahvuutesi kentällä?

-Olen fyysisesti vahva ja mulla on vahva peruspeli, tosi usein ei tule täyttä katastrofia.

Nimeä valmentaja, joka on vaikuttanut kasvuusi urheilijana kaikkein eniten.

-Lennart Engler. Hän oli niin vaativa, että jouduin aivan äärirajoille. Hänen valmennuksessaan treenaaminen on ollut erittäin kasvattava kokemus. Hän haastoi todella paljon niin fyysisesti kuin henkisestikin. Hän kyseenalaisti myös ajattelun, auttoi näkemään lajia uudesta kulmasta. Hän valmensi minua viiden vuoden ajan.

Airi kuvaa huippu-urheilijan arkea monipuoliseksi. Mukaan mahtuu hyviä ja haastavia asioita.

-Saan tehdä sitä mitä rakastan, se on ehdottomasti parasta. Haastavinta on varmaan fyysinen väsymys ja yksinolo. Matkustan todella paljon esimerkiksi kohta starttaavalle karsintakaudelle kertyy varmaan noin 25 kisaa. Perusarkeni koostuu siitä, että treenaan 2 kertaa päivässä kuutena päivänä viikossa. Kisaviikot ovat tietenkin sitten erilaisia. Syön monta kertaa päivässä ja tavallista perusruokaa. Syön gluteenittomasti ja maidottomasti, mikä tuntuu sopivan minulle hyvin. Paheeni on suklaa.

Mitä tavoitteiden asettaminen ja niiden toteuttaminen merkitsee sinulle urheilijana?

-Ne ovat kaikki kaikessa. Siitä huippu-urheilussa on loppujen lopuksi kysymys. Tälläkin hetkellä minulla on 20 tavoitetta paperilla. Yritän rakentaa myös pienempiä tavoitteita, vähän kuin välietappeja, jotta pysähtyisin iloitsemaan myös pienemmistä onnistumisista. Esimerkiksi kisankin voi palastella erilaisiin tavoitteisiin, voi tulla hyvä voitto jostakin kovasta vastustajasta, vaikka koko kisaa ei voittaisikaan. Nämä on tärkeä huomata.

Millainen minäkuvasi on ja onko se muuttunut vanhetessa?

-Mielestäni minulla on hyvä itsetuntemus, se johtuu varmaan osittain ainakin siitä, että urheilijana myös psyykkistä puolta tulee analysoitua ja kehitettyä koko ajan. Vielä muutama vuosi sitten lähes koko minäkuvani koostui urheilusta ja siitä miten menestyn. Nyt ulottuvuuksia on enemmän. Koko ajan on tärkeämpää, että myös muuten elämässä on kaikki hyvin.

Minkälaista fysiikkatreeniä sulkapalloharrastajan kannattaa erityisesti tehdä lajin lisäksi?

-Monipuolisuus on se juttu: voima, nopeus, kestävyys, kimmoisuus. Oma kestosuosikki treeniliikkeeni on askelkyykky – tehokas ja samalla pelinomainen.

Airi kertoo vinkkejä treenimotivaation säilyttämiseen ja itsensä palkitsemiseen.

-Tavoitteet, monipuoliset treenit ja tauko, jos alkaa maistumaan puulta. Treeneissä pitää olla myös hauskaa. Kannattaa asettaa itselleen tavoite ja palkinto sen saavuttamisesta. Itse olen esimerkiksi palkinnut itseäni jollain vaatteella, josta olen haaveillut ja esimerkiksi Unkarin kisassa voitin kovan vastustajan ja palkitsin itseni ripsien kestotaivutuksella!

Hyvinvointi koostuu monesta eri osa-alueesta, mitkä ovat sinulle kolme tärkeintä?

-Uni, ihmissuhteet, ruoka.

Mitkä kolme vinkkiä antaisit nuorille sulkapalloilijoille hyvinvointiin liittyen?

-Nuku ja lepää tarpeeksi

-Huolehdi kehon hyvinvoinnista

-Nauti pelaamisesta ja treenaamisesta

Ehditkö koskaan vain istua alas ja rentoutua? Mitä teet silloin?

-Olen ottanut sellaisen tavoitteen, että kello kahdeksan jälkeen illalla en tee töitä, enkä koulujuttuja. Katselen hömppäleffoja ja teen käsitöitä. Viimeksi virkkasin hienon torkkupeiton ja nyt minulla on lapaset kesken.

Airi odottaa myös urheilu-uran jälkeistä aikaa hyvillä mielin.

-Haluaisin viettää sellaista tavallista opiskelijaelämää. Olla kavereiden kanssa ja löytää sen, mitä haluan isona tehdä.

Kuvaile itseäsi kolmella sanalla?

-Määrätietoinen, huumorintajuinen, empaattinen.

Olet aktiivinen somessa ja sinulla on paljon seuraajia, mitä vinkkejä antaisit junnupelaajille omien kanavien kehittämiseen?

-Ole aito oma itsesi.

-On tärkeää miettiä mitä haluaa kertoa.

-Juttele sosiaalisen median kanavistasi myös vanhempien kanssa. He osaavat ehkä ottaa huomioon sellaisiakin asioita, joita ei innostuksissaan muuten muistaisi ajatella.

Nimeä yksi henkilö tai taho jota seuraat somessa ja kerro miksi.

-Caroline Wozniacki, joka on tanskalaispuolalainen tennispelaaja. Hän vaan on the Queen.

Airi Mikkelä puolustaa titteliään Sulkapallon SM-kisoissa kotipaikkakunnallaan Vantaalla 1.-3.2. Nelikertainen Suomen mestari on valmiina.

-Tärkeimmät asiat mestaruuksien saavuttamisessa on olleet kova duuni treeneissä, omistautuminen urheilulle ja hermojen hallinta. Kuluneen vuoden aikana olen treenannut paljon viivytettyjä lyöntejä, puolustusta ja kovempaa pelitempoa. Paras vinkkini paineiden sietämiseen kisatilanteissa on keskittyä täysillä omaan tekemiseen ja omaan peliin. Sehän on kaikki mitä voi tehdä! Mulle toimii se, että on pari juttua mihin keskityn esimerkiksi nostojen kaaret ja, että yritän päästä ylös verkolle. Sitten keskityn niihin ja millään muulla ympärillä tapahtuvalla ei ole väliä.


Kuva Jere Kokko

Yhteistyössä