Ilkka Vainio – Tuomarina täytyy olla rohkeutta tehdä myös epämukavia päätöksiä

Vainion tuomariura on edennyt raketin lailla vuodesta 2010 lähtien. Nyt hänet on kutsuttu tuomaroimaan myös nuorten MM-kisoihin Kazanissa ensi syksynä.

53-vuotias Ilkka Vainio naurahtaa olevansa nyt tuomariuransa huipulla. BWF-tuomariksi saakka hän ei pääse, sillä he eläköityvät jo 55-vuotiaina. BE tuomareiden ns. eläkeikä on 60.

-Aloitin tuomarihommat melko vanhana. Kävin tuomarikurssin vuonna 2010 ja sen jälkeen yhdeksässä vuodessa on tapahtunut valtavasti. Olin 2011 Badminton Europen tuomarikurssilla ja sen jälkeen arvioinnissa heti 2012. En läpäissyt silloin arviointia ja jälkikäteen tuntuukin, että se oli ihan liian aikaisin. Sisuunnuin siitä ja tuomitsin seuraavan vuoden aikana yli 200 kansainvälistä ottelua ja sitten 2014 minusta tuli BE:n akreditoima tuomari.Syksyllä 2017 minut sertifioitiin ja lisäksi olen BE-tason ylituomari vuodesta 2015.

-Kehitys on näkynyt varmuutena kentän hallinnassa. Se on niin muussakin elämässä, että kokemuksen kautta tulee varmuus. Se, että tuomaroi mahdollisimman paljon pelejä ja joutuu arvioimaan omaa toimintaansa koko ajan, on paras tapa kehittyä tuomarina. Huomaan, että olen valmiimpi kovatasoisiin otteluihin.

Tuomarointiin liittyvät unelmat ovat lähinnä toiveita hyvistä kisakokemuksista.

-Haluaisin päästä mahdollisimman hyviin ja kiinnostaviin kisoihin. Siksi juuri tällaiset, että pääsee ”keräilyeristä” näihin BWF-kisoihin ovat hienoja juttuja. Olen ajatellut, että teen tätä niin kauan, kun on hauskaa.

Vainio on tuomaroi vuosittain 150-200 kansainvälistä ottelua.

-Viime vuonna tuli vain 110 kansainvälistä ottelua, koska olin 9 kansainvälisessä kisassa ylituomarina tai varaylituomarina ja ainoastaan neljässä tuomarina. Lajikulttuuri ja kisatapahtumat ovat melko erilaisia. Pohjois-Euroopassa, kuten Belgiassa, Saksassa ja Skandinaviassa on hienoa osaamista niin kisaorganisaatioiden kuin tuomaritoiminnankin osalta. Tuntuu, että on kunnianhimoa tehdä hyviä kisoja. Sitten kun mennään Etelä-Eurooppaan niin ehkä siellä on eri asiat järjestäjille tärkeitä. Yksi haaste on myös kielitaito. Jos kisaorganisaatiosta vain kaksi puhuu englantia se aiheuttaa monenlaista hämminkiä, hän kuvaa.

Vainio työskentelee Helsinginkaupungilla sosiaali- ja terveystoimialalla asiantuntijatehtävissä.

-Tällä hetkellä olen terveys- ja päihdepalveluissa esimiesten työsuojeluvaltuutettuna. Meillä on kaupungilla hyvät lomaedut. Minulla on 38 päivää lomaa per vuosi ja nyt pari viimeistä vuotta on pystynyt ottamaan lomarahatkin vapaapäivinä. Minulla on ollut ymmärtäväinen esimies, jolle on sopinut se, että otan viikon tai kahden lomia ympäri vuoden, mutta kesäisin, kun kaikki muut ovat lomalla, olen töissä. Päivätyön ja tuomaroinnin yhdistäminen on siis sujunut hyvin.

Pelaajilta tuleva palaute ei saa Vainiota menettämään yöuniaan.

-Se kuuluu urheilun luonteeseen. Kun pelaaja haluaa kaikin tavoin voittaa, niin joskus siinä rapatessa roiskuu. Yleensä se on tuomari tai vastustaja, joka sen sitten joutuu ottamaan vastaan. Ei se minua häiritse. Päinvastoin. Nautin kiihkeistä ja intensiivisistä otteluista, koska silloin tietää, että pelaajat pelaavat tosissaan. Tietysti se, että yrittää mahdollistaa sen, että pelaajan fokus on pelaamisessa, on se tärkein asian.

Onko koskaan tapahtunut sellaista virhettä, että se olisi jäänyt harmittamaan?

-On tullut tehtyä sellaisia päätöksiä, että on tiennyt jo valmiiksi, että tästä pelaaja räjähtää, mutta en tänä päivänäkään olisi muuttanut tuomiota toiseksi. Joskus on sitten käynyt niin, että pelaaja on läksyttänyt minua viisi minuuttia ja on pitänyt turvautua kurinpidollisiin toimenpiteisiin. Olen tiennyt jo päätöksen tehdessäni, että tämä ei hyvää tiedä, mutta se on pelinhenki. Tuomarina pitää olla rohkeutta tehdä myös epämukavia päätöksiä, jos ne ovat tarpeen.

Mitä ovat tuomarin tähtihetkiä?

-Minulle se, jos pääsee tuomitsemaan oikein hyvää ja intensiivisistä neluriottelua on tähtihetki. Sellaista oikein nopeaa, jossa kaikki neljä pelaajaa antaa kaikkensa ja sitten pääsee siihen mukaan nauttimaan. Se on hienoa sulkapalloa, jossa tuomari, syöttötuomari ja rajatuomarit ovat vain auttamassa ja mahdollistamassa pelinkulkua. Se on se tähtihetki, kun tulee joku tiukka tilanne, jossa silmänräpäyksessä tekee oikean päätöksen ja pelaajat hyväksyvät sen.

BWF World Junior Championships 2019

Kazan, Venäjä, 30 syyskuuta – 13 lokakuuta 2019.

PÄÄKUVA JERE KOKKO

Yhteistyössä