Urheilukoululaiset – Ikävä tyttöystäviä ja hyvää ruokaa

Armeijan harmaisiin Santahaminan urheilukouluun ovat astuneet sulkapalloilijat Juha Honkanen, Justus Kilpi, Miika Lahtinen, Anton Monnberg, Jesper Paul ja Jere Övermark. Urheilukoulun tehtävänä on antaa varusmiespalvelustaan suorittaville motivoituneille ja lahjakkaille urheilijoille mahdollisuus toteuttaa sotilaskoulutuksen ohessa systemaattista valmentautumista. Vuodesta 1979 alkaen Urheilukoulussa on palvellut jo 6500 urheilijaa 58:stä eri lajista. Urheilukoulu tarjoaa hyvät harjoitteluolosuhteet sekä riittävästi aikaa nousujohteista harjoittelua varten varusmiespalveluksen ohessa.

Kuuleeko komppanja, miten siellä menee?

-Omalla kohdallani urheilukoulu on ollut fyysisesti rankempaa, kuin henkisesti. Teemme sotilas- ja taistelukoulutukset nopealla temmolla, joten ei ole kauheasti aikaa ottaa rennosti. Lajitreenit päälle ja aika tiivis paketti alkaa olla kasassa. Pääkopan kestävyys taas olisi varmaan kovemmalla koetuksella, jos meillä olisi kauheasti odottelua, mutta näin ei ole tähän asti ainakaan ollut. Pääsemme treenaamaan sulkapalloa viikoittain 2-4 kertaa poislukien viikot, jolloin yöpyminen tapahtuu maastossa. Sen lisäksi vuodessa järjestetään kahdeksan viikon mittaista valmennusleiriä. Vaikka intissä olenkin jo kokenut elämäni rankimman ja kauheimman viikon, olen yllättynyt siitä, kuinka hyvillä mielin olen palveluksesta. Mahdollisesti tieto, että pahin eli peruskoulutuskausi on jo takana, suojaa pään hajoamista vastaan, Miika Lahtinen miettii.

-Tyypillisesti meillä on vapaa-aikaa iltavapaiden (klo 18-21) lisäksi koulutusten välissä. Esimerkiksi aamupalalta tullaan takaisin yksikköön 07:45 ja klo 08:00 alkaa ensimmäinen koulutus. Useimmiten tauot ovat hyvin lyhyitä. P-kaudella peruspäivä voisi olla seuraavanlainen: 06:15 – 07:00 Aamutoimet 07:15 – 07:45 Aamupala 08:00 – 09:00 Oppitunti (Asehuolto) 09:15 – 12:00 Taistelukoulutus (Partion toiminta) 2-4 kertaa viikossa tähän asti olisi aamutreeniaikaa. 12:00 – 12:45 Lounas 13:00 – 17:00 1/2 ampumarata ja 1/2 sotilaan liikkuminen 17:00 – 17:45 Päivällinen 17:45 – 18:30 Siivouspalvelus 18:30 – 21:00 Iltavapaat 21:05 Iltavahvuuslaskenta 21:15 Pinkka- ja punkkatarkastus 22:00 Hiljaisuus, hän jatkaa.

-Lomilta odotan eniten sitä, että pääsen viettämään aikaa tyttöystäväni kanssa. Ikävöin vapaa-aikaa, jolloin saattoi paneutua omiin harrastuksiin – siis muihinkin asioihin kuin sulkapalloon, hän päättää.

-Kova tahti sotilaskoulutuksessa, sulkapallotreenit päälle lyhyiden yöunien kanssa tekevät päivistä raskaita. Armeija antaa meille P-kaudella kohtalaisen hyvät mahdollisuudet lajiharjoitteluun, vaikka fokus onkin sotilaskoulutuksessa. P-kauden jälkeen pystymme käymään lajiharjoituksissa entistä tiiviimmin. Yllätyin intissä siitä, että palvelus ei ole niin vastenmielistä, kuin ajattelin ja pyrin suorittamaan sen niin hyvin kuin pystyn. Odotan sitä että pääsen kotiin lepäämään ja viettämään aikaa tyttöystäväni kanssa. Golffaamassa on myös mukava käydä, jos säät sallivat, Jere Övermark kertoo.

-Henkisesti ei oo ehkä ollut niin rankkaa kuin kuvittelin, mutta tietty yleinen rasitustila on aika korkea palveluksen aikana, minkä takia treenaaminen voi olla joskus aika haastavaa. Mikä yllätti oli ehkä se, että kaikkia asioita ei tehäkään aina ihan vaikeimmain kautta. Eniten kaipaan täällä perus arkea, perhettä, intin ulkopuolisia kavereita ja omaa sänkyä kans välillä, Juha Honkanen viestittää.

-Sulkapalloa pääsee treenaamaan aika hyvin mielestäni. Nyt P-kauden loputtua tullaan pääsemään vielä tiiviimmin treenaamaan. Se tekee kyllä sotilaskoulutsesti jonkinverran rankempaa. Yllättävintä on ehkä ollut se, miten hyvin kaikkia hoidetaan, jos on loukkaantumisia tai muita rajoitteita. Iltavapaita lukuunottamatta vapaa aikaa ei ihan hirveästi ole. Jotain 10-15 minuutin pätkiä tulee aina silloin tällöin. Lomille kun pääsee odotan eniten tyttöystävän ja armeijan ulkopuolella olevien kavereitten kanssa olemista. Ja hyvän ruoan syömistä, Jesper Paul kertoo.

-Päivät ovat olleet kiireisiä ja vapaa-aikaa on ollut melko vähän. Sotilaskoulutuksen nopea tahti ja sen lomassa harjoitteleminen on tuonut mukanaan haasteita. Eniten kaipaan normaalia arkea ja muita vapaa-ajan harrastuksiani, kuten esimerkiksi golfia, jota pelaan kesäisin, Justus Kilpi sanoo.

-Olen tässä kahden kuukauden aikana ehtinyt jo muutaman flunssan sairastaa, eli vastustuskyky on selvästi ollut kovilla. Henkisesti ei ole ollut niinkään rankkaa, kun on saanut hyvällä porukalla tehdä asioita. Yllättävintä intissä on ollut se, että kuinka nopeasti eri rutiineihin on tottunut. Esimerkiksi aikaiset herätykset tai nopeat varusteiden pakkaamiset ja vaihdot tuntuvat jo lähes normaaleilta. Yllätyin myös siitä että intissä olen oppinut nukkumaan päiväunia. Esimerkiksi metsäleireillä ohjelma vaihtelee paljon. Koulutusta voi olla klo 07.00-18.00 tai vaikka 02.00-24.00 riippuen päivän aiheesta. Vapaa-aikaa ei myöskään yleensä ole muuta kuin ruokailujen yhteydessä. Jos illalla ei ole koulutusta, käytetään aika esimerkiksi siihen, että pystytetään teltta, tehdään polttopuita ja kuivatetaan varusteita. Lomille lähdettäessä odotan erityisesti sitä, että saa syödä hyvää ruokaa, Anton Monnberg kertoo.

Urheilukoulun tärkein tehtävä on kouluttaa tiedusteluryhmiä poikkeusolojen tarpeisiin. Tiedustelutehtävät haastavissa olosuhteissa, jolloin ollaan pitkiäkin aikoja eristettynä muista joukoista, asettavat vaatimuksia poikkeuksellisen hyvälle fyysiselle ja psyykkiselle toimintakyvylle. On perusteltua kouluttaa urheilijoita vaativiin sotilastehtäviin hyödyntäen heillä jo olemassa olevia vahvuuksia ja ominaisuuksia.

Palvelusajat määrätään varusmiehille peruskoulutuskauden jälkeen joukkotuotantovelvoitteiden mukaisesti. Noin kolmannes Urheilukoulun varusmiehistä koulutetaan miehistötehtäviin, joko tiedustelijoiksi tiedusteluryhmiin tai muihin tiedustelukomppanian miehistötehtäviin, kuten taisteluläheteiksi.

Yli puolet Urheilukoulun varusmiehistä koulutetaan aliupseereiksi tiedusteluryhmien erikoistumistehtäviin, joita ovat tarkka-ampuja-aliupseerin, tiedustelutulenjohtoaliupseerin, radistialiupseerin ja tiedustelulääkintäaliupseerin tehtävät.

Noin 15 prosenttia saa koulutuksen reserviupseeriksi joukkoyksikön omalla reserviupseerikurssilla. Pääosa vänrikkeinä kotiutuvista urheilijoista sijoitetaan tiedusteluryhmiin ryhmänjohtajan, ryhmän varajohtajan tai tiedustelutulenjohtajan tehtäviin. Lisäksi jokaisesta saapumiserästä muutama urheilija saa joukkueenjohtajan tai tiedustelu-upseerin koulutuksen.

Urheiluvalmennuksen tavoitteena on kasvattaa ja kehittää urheilijaa kokonaisvaltaisesti mahdollistaen eteneminen kansainväliselle huipulle. Urheilukoulu on osa suomalaista huippu-urheilun valmennusjärjestelmää. Päivittäisvalmennus toteutetaan yhdessä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian ja Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian kanssa. Urheilukoulu tekee yhteistyötä myös Olympiakomitean, lajiliittojen, seurojen ja henkilökohtaisten valmentajien kanssa parhaiden yksilöllisten ratkaisuiden löytämiseksi.

Urheilukoulu vastaa varusmiespalvelusta suorittavien urheilijoiden kokonaisrasituksen seurannasta. Lisäksi urheilijoilla on käytössään monipuoliset testaus- ja fysioterapiapalvelut.

KUVA ESA LAHTINEN

Yhteistyössä