Seurasydän sykkii – Sonja Pekkola

Sonja Pekkola, 26, ammattisulkapalloilija, seitsenkertainen Suomenmestari, nelinpelispesialisti, U13-liittoryhmävalmentaja, kaikkien lajien fani ja kaikkia lajeja pitää osata, tuleva liikunnan opettaja, Tapion Sulka. Näin esittelee itsensä Seurasydän-haastattelun tämän kertainen tähti. 

Sain ensikosketukseni seuratoimintaan, kun osallistuin useiden eri urheilulajien harjoituksiin. Esimerkiksi taitoluistelu, ratsastus ja sulkapallo tulivat tutuiksi. Valmentajina oli silloin nuoria tyyppejä sekä vanhempia huippuja. Ratsastustoiminnassa kävin monta kertaa viikossa hoitamassa hevosia vapaaehtoisesti. Vanhemmat vastuuhenkilöt valvoivat toimintaa. Sulkiksessa kävin vain treeneissä.

Siirryin Tapion Sulkaan ollessani 14-vuotias. Olin juuri aloittanut kilpailemisen ja halusin kovempitasoista valmennusta. Omassa seurassa olen toiminut valmentajana 16-vuotiaasta lähtien. Olen valmentanut lapsia ja aikuisia sekä vetänyt leirejä. Tällä hetkellä keskityn omaan uraan ja opintoihin.


Kuvaile sulkapalloa lajina?

Sulkapallo on lajina nopea, hyvänmielen laji ja vaativa taitolaji, joka on kuitenkin helppo aloittaa.
Ystäväni sanoin: ”pakarat tulee kipeiksi”.

Kotiseurassani Tapion Sulassa on paljon aktiivisia nuoria. Seura tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuden vaikuttaa oman seuran asioihin. Ryhmiä on lapsille ja nuorille, lisäksi tuetaan kilpaurheilua. Ryhmiä järjestetään myös aikuisille. Me tehdään sulkista suurella sydämellä ja meidän seuraan jokainen on tervetullut.

Seurat eivät toimisi ilman ihmisiä, jotka ovat mukana täydellä sydämellään. ​Seuratoiminta kuitenkin ammattimaistuu hurjaa vauhtia, millainen rooli vapaaehtoisilla on teidän seuran toiminnassa tänä päivänä ja miten sitä tulisi kehittää?

 

  • Seuran omat työryhmät pyörineet noin vuoden verran, koska halusimme nostaa arvoon vapaaehtoistyön merkityksen. Me arvostetaan suuresti niitä, jotka haluavat vaikuttaa ja antaa panoksensa meidän seuralle. Vapaaehtoisesti tai palkattuna.
  • Näkisin vanhemmat tärkeimpinä vapaaehtoisina seuran toimijoina jokapäiväisessä arjessa
  • Voisi olla yhteisiä fysiikkatreenejä, jos kilpapelaajilla omia esim. tikapuutreenejä -> niihin nuoria mukaan ->motivaatio, idolin kanssa treenaaminen.

Hauskin, rakkain seuramuisto liittyy hallin ulkopuolelle. Olen viettänyt huikeita pikku jouluja seurani kanssa jo 14-vuotiaasta eteenpäin. TS oli myös juhlimassa ylioppilasjuhlissani.

Millainen yhteiskunnallinen merkitys seuratoiminnalla mielestäsi on?

Tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuuden kuulua yhteisöön ja toimia yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa. Mahdollisuus vaikuttaa. Urheiluseuralla on myös piilokasvattajana yhteiskunnallinen vastuu. Oma valmentaja on usein nuoren elämässä todella merkittävä aikuinen.

Mikä seuratoiminnassa mukana olemisessa on palkitsevinta?

Elinikäiset ystävät, nähdä nuorten pelaajien polku (olen esim. valmentanut Joakim Oldorffia leirillä hänen ollessa ihan pieni poika. Nyt treenaamme samoissa treeneissä ja Joakim sparraa vuorostaan minua). Ihmiset, jotka arvostavat sinun toimintaasi, aina voi tulla hallille. Joukkueena pelaaminen.

Tutustu Sonjan seuraan: http://tapionsulka.fi/

#Seurasydän

Seurasydän on nimi ja teema kampanjalle, jonka tarkoituksena on innostaa seuroissa toimivia ihmisiä levittämään seurassa vallitsevia yhteisöllisyyden arvoja ympärilleen niin sosiaalisessa mediassa kuin omassa toiminnassaan.

Seurasydän kuvastaa siis rakkautta omaa seuraa kohtaan ja kertoo siitä, mitä kaikkea hyvää seuran ihmiset ympärilleen luovat. Seurat eivät toimisi ilman ihmisiä, jotka ovat mukana täydellä sydämellään. ​Sykkiikö sinulla Seurasydän?

Yhteistyössä