Jaakko Mäki-Petäjä – Liiton tulee määrittää ydintehtävänsä uudelleen

Syysliittokokouksessa marraskuun lopussa Suomen Sulkapalloliitolle valittiin uusi puheenjohtaja vuosille 2020-2021. 12 vuoden yhtämittaisen palveluksen jälkeen Tarmo Pipatin saappaisiin hyppää yrittäjä Jaakko Mäki-Petäjä, 44. Nupin tutkivan journalismin osasto lähti ottamaan selvää siitä, kenestä on kyse ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

Moi Jaakko, kuka olet ja mistä tulet?

-Tampereen miehiä. Parikymppisenä muutin Helsinkiin, kolmekymppisenä maailmalle ja nelikymppisenä takaisin. Tampereella kävin koulut ja vaimon opiskelujen perässä sitten tultiin Helsinkiin. Mutta oli kyllä sellainen suunnitelma alun perin, että parikymppisenä isolle kirkolle ja kolmekymppisenä ulos. Olin 32, kun muutettiin Los Angelesiin. Lapsuuden visio toteutui. Lapsena katselin televisiosta LA Lawta ja ajattelin, että tuonne pitää päästä. Siellä olis varmaan kivempi ihmisen olla ja onhan se niin. Mutta sen jälkeen, kun sen on tehnyt, niin kiva on olla täällä Helsingissäkin omien joukossa.

Millainen rooli urheilulla oli omassa lapsuudessa ja nuoruudessasi?

-Jos on Tampereelta ja pihapeleistä niin siinä on tasan kaksi vaihtoehtoa Ilves tai Tappara. Olin Ilveksen miehiä futiksessa ja lätkässä. Yläastevaiheessa meidän lähelle tuli sulkapallohalli ja siellä käytiin sitten vakivuoroilla pari vuotta kavereiden kanssa vetämässä. Lukiossa tutustuin golfiin ja sitten kun Helsinkiin muutin, se vei mennessään. Golf on se urheilun iso rakkaus ollut minulle, ennen kuin aloin tätä sulkaa mätkimään tänä vuonna.

Millaisia urheilijoita ihailit lapsena?

-Etupäässä Kurri ja Rosbergin Keke. Maradona ja Ilveksen Ari Hjelm. Ari oli lähestyttävä ja kun siltä sai hikinauhan niin se oli se juttu. Oman lajin star poweria omaavat ihmiset ja joku lyhyt dialogi niiden kanssa voi jättää elämän mittaisen hyvän muistijäljen. Muistan, kun mentiin aikanaan kentälle, kun Ilves oli hävinnyt Suomen Cupin välierät HJK:lle. Hjelm käveli sieltä murtuneena miehenä, mutta silti tsemppasi meitä. Sillä mentiin pitkään. Sen takia pidän tosi tärkeänä, että suomalaiset tähtipelaajat muistaa meidän sulkisjunnuja.

Pelaatko sulkapalloa tänä päivänä?

-Nyt on menossa fresh, young love -vaihe sulkapallon kanssa. Kun palattiin Suomeen pelasin vielä golfin SM-kisat, mutta sitten ei enää kiinnostanut pätkääkään. Mietin, että mitäs mä nyt sitten teen. Menin tuohon Kulosaaren hallille pelaamaan tennistä ja siellä oli Voittamisen kulttuurin treenit meneillään ja mä ihaillen kattelin, kun ne pelas siinä. Kentältä huudeltiin sitten, että tule tänne mukaan, että täällä on kaikkia työttömiä ja muusikoita ja erikoisporukkaa ja aamupalakin kuuluu hintaan. Mä jäin sinne sitten. Se on tuonut hirveesti energiaa, kontakteja ja virtaa. Olen hurahtanut lajiin täysin.

Kuvaile sulkapalloa lajina kolmella sanalla?

-Älykäs, nopea, kova.

Millainen on koulutustaustasi ja työhistoriasi?

-Olen valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Kauppakorkeakoulusta ja lisäksi tein kolmevuotisen jatkotutkinnon Harvard business schoolissa Bostonissa. Olen toiminut yrittäjänä valmistumiseni jälkeen. Olin aluksi kuukauden töissä Nokialla ja totesin, ettei tämä ole mun juttu ja lähdin pois. Paras onnistuminen on ollut yksi sellainen 100 hengen koulutusyhtiö, joka myytiin 2012 eteenpäin. On ollut vaiheita, joissa on mennyt hyvin ja vaiheita, joissa on mennyt huonosti. Välissä oli neljä vuotta, jolloin en tehnyt muuta, kuin kasvatin lapsia ja pelasin golfia. Nyt sitten, kun palasin Suomeen niin ollaan vanhan yhtiökumppanin kanssa ostamassa yhtä tai kahta yhtiötä, joita ruvetaan kehittämään.

 

Miksi halusit sulkapalloliiton puheenjohtajaksi?

-Tarmo Pipatti soitti ja pyysi. Sitten rupesi syntymään dialogeja eri ihmisten kanssa, joista Tarmo oli yhtenä. Hän ehkä ajatteli, että kun minulla on kansainvälinen tausta ja varmaan suomalaisittain keskivertohyvät kontaktit ja osaamista ja näkemystä, niin tästä voisi tulla hyvä. Lisäksi minulla oli iso kipinä tähän juttuun. Se miksi ylipäätään innostuin tästä asiasta oli se, että millainen tämä sulkapalloperhe on. Minkälaisia nämä ihmiset on. Täällä on tavattoman fiksua, hyvää, tervettä ja kivaa heimoa, jonka kanssa on kiva tehdä asioita. Siitä syntyi ajatus, että pitäisikö tässä ryhtyä tällaiseen palvelutehtävään. Tapasin sitten viiden tai kuuden seuran puheenjohtajat ja sain lämpimän vastaanoton.

Mitä tavoitteiden asettaminen ja niiden toteuttaminen merkitsee sinulle puheenjohtajana?

-Mikään unelma ei toteudu, jos siitä ei rakenneta suunnitelmaa. Mitä tahansa voi haaveilla, mutta kaikki tapahtuu tekemisen kautta. Pitää olla kirkas suunta. Ihmiset yleensä venyy hyvällä porukalla upeisiin juttuihin, jos tavoite on selkeä ja yhteinen. Minulta kysyttiin hiljattain, että mitä sä Jaakko tiedät sulkapallosta. Vastasin, että en tiedä niin paljoa sulkapallosta, mutta mä tiedän aika paljon voittamisesta. Voittamisesta tiedän todella paljon häviämisen kautta. Uskon, että jonkun asian tavoitteleminen on itseasiassa usein palkitsevampaa, kuin se lopullinen täyttymys, mikä siitä tulee.

Sulkapalloliitossa aloitetaan ensi vuoden aikana uuden strategian valmisteleminen, miltä näyttää suomalainen sulkapallo tällä hetkellä ja minkälaista muutosta toivoisit itse näkeväsi lähitulevaisuudessa?

-Alamme rakentaa modernia ja erinomaista yhteistyötä liiton, seurojen ja pelaajien välillä kaikilla tasoilla.

-Meidän tulee keskittyä asioihin, jotka ovat omassa kontrollissa. Seurojen ja liiton yhteistyön ja viestinnän kehittämisen kautta saadaan entistä paremmin näkyväksi se tärkeä työ, jota lajin parissa tehdään. On tärkeää, että sulkapalloperheessä oman ja toisten tekemisen arvostus sanoitetaan jatkossa entistä paremmin. Sillä on vaikutus kaikkien kokemaan mielikuvaan. Sitä kautta syntyy myös yhteishenki, jolla innovoidaan ja synnytetään yhtä jos toista. Lajin pariin on todella helppo saada paljon uutta toimeliaisuutta kaikille tasoille ja se syntyy kuin itsestään, kun yhteinen liekki on voimakas.

Laji on globaalisti valtavassa nousuvirrassa.

-Lajin infrastruktuuri Suomessa on riittävän hyvä ja lajin aloittamisen kynnys on matala. Samalla perinteisten urheilulajien, kuten sulkapallon tulee löytää tehtävänsä ja asiakkaansa uudestaan ja tuottaa elämyksiä. Koetun arvon tulee olla aina suurempi, kuin hinta, joka maksetaan, eikä hinta tarkoita todellakaan pelkästään euroja.

-Ajattelen, että sulkapallosta tehdään 20-luvun isoin urheiluilmiö, kovin nousija. En lähtisi mittaamaan tätä arvokisamitaleilla ollenkaan, koska meidän pyramidi on tavallaan kääntynyt vähän toisin päin. Lähtisin itse sitä kautta, että kuinka paljon saamme jäsen- ja harrastajamassaa, tuotteistettuja tapahtumia ja ilmiöitä, jotka totta kai johtaa sellaiseen vauhtipyörään, että rupeaa tulemaan näkyvyyttä ja kaupallisuutta. Tällä tavoin me ollaan joidenkin vuosien päästä siinä, että meillä rupeaa olemaan se massa sellainen, että lajissa on lupaavaa junnua aika paljon. Massojen moderni liikuttaminen ja sitä kautta sen myönteisen vauhtipyörän syntyminen on tässä nyt se juttu. Toinen mittari on se mikä on tämän koko lajin ja koko tekemisen toimeliaisuuden arvo? Paljonko on suomalaisen sulkapallon liikevaihto? Nämä haluan selvittää. Lisäksi näen, että liiton tulee määrittää ydintehtävänsä uudelleen.

Millainen on vapaaehtoistyön rooli suomalaisessa urheilussa?

-Sen voima on musertava. Ilman sitä ei olisi mitään. Se on mittaamattoman arvokasta. Sille millaista työtä esimerkiksi lasten vanhemmat tekevät toimimalla tuomareina ja rajatuomareina ja niin edelleen, ei voi laittaa hintalappua. Siitä olen hirveän iloinen, sillä semmonen palveleva elämä on hyvä ja merkityksellinen elämä. Ja nyt, kun ajatellaan tällaista lajiperhettä, niin kaikilla on aivan tavattoman tärkeä rooli.

Hyvinvointi koostuu monesta eri osa-alueesta, mitkä ovat sinulle kolme tärkeintä?

-Henkinen tai hengellinen hyvinvointi on se, johon laitan ensin efortin. Itsellä on jo takuu loppunut kehosta, joten fyysinen hyvinvointi on itse asiassa usein sen henkisen hyvinvoinnin alusta. Silloin, kun ihminen on fyysisesti terve ja hyvässä kunnossa, sitten vireystila ja oikeanlainen linkkiytyminen universumiin toimii itsestään. Kolmas on älyllinen virkeys. Se, että on mielekästä tekemistä. Se tulee oikeiden ihmisten kautta. Että ehkä sanoisin, että emotionaalinen, fyysinen ja sosiaalinen aspekti tässä yhdistyy.

Nimeä kaksi harrastustasi tai intohimoasi urheilun ulkopuolella.

-Toisten auttaminen. Olen todennut, että kun keskittymispiste on oman itsen ulkopuolella niin kaikki asiat on hyvin. Toinen on liiketoiminta, yrittäjyydestä jaksaisin jutella päivät pitkät.

Kuvaile itseäsi kolmella sanalla?

-Nopea, utelias, päämäärätietoinen. Vanha kunnon Simo Rantalaisen sanonta sopii tähän: Pellejähän tässä kaikki ollaan!

Nimeä taho, jota seuraat somessa ja kerro miksi.

-Joel Osteen, joka on vähän kuin Amerikan henkinen Sarasvuo ja sitten tällä hetkellä kiinnostaa todella paljon Russell Simmons, joka on muuttunut hip-hop mogulista meditointiguruksi.

Yhteistyössä