Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa.

Suomen sulkapalloliitto ottaa tutkimuksen tulokset vakavasti, ja vaikka vastausten määrä oli sulkapallon osalta alle 100 pelaajaa, tuli sulkapallopelaajien vastauksissa esille seksuaalista- ja sukupuolista häirintää, aivan kuten kaikissa lajeissa tutkimuksessa ilmeni.

Tutkimuksen tulokset seksuaalisen- ja sukupuolisen häirinnän osalta eivät poikkea väestötason tutkimuksesta häirinnän määrässä, mutta urheilulle ominainen piirre oli valtaväestöstä poiketen, että miesten kokema häirintä urheilussa tapahtuu pääasiassa mieheltä miehelle. Yleisin häirinnän muoto tapahtui epäasiallisen puheen muodossa.

Vähemmistöt ovat selvästi korkeammassa riskissä häirintään. Esimerkkeinä esim. seksuaalivähemmistöt, sukupuolivähemmistöt, kielivähemmistöt, uskonnolliset vähemmistöt, vammais- ja paraurheilijat, ja etniset vähemmistöt, joiden riski seksuaaliseen- ja sukupuolihäirintään kilpaurheilussa oli merkittävästi korkeampi kuin ei vähemmistöön kuuluvilla.

Syyksi tähän löydettiin urheiluympäristössä ylikorostunut miehinen tila, jossa naisten ja vähemmistöjen oikeutta toimia kyseenalaistetaan. ”Urheilussa on vallalla miehinen puhekulttuuri, jossa pyritään erottautumaan naisista ja feminiinisyydestä ja seksuaalivähemmistöistä.” Miehiltä miehille tapahtuvan häirinnän erottautuminen väestötason tutkimuksista johtuu tutkijoitten mukaan yllä mainituista seikoista ja ”homouden torjunnasta” urheilun ympäristössä.

Yleisin häirinnän muoto on urheilijalta toiselle urheilijalle tapahtuva, ja toiseksi yleisin valmentajalta urheilijalle.

Eniten häirintää urheilussa kokevat ylipäänsä naiset, joista seksuaalista häirintää on kokenut 32 %, ja sukupuolista häirintää 23 %. Miesten vastaavat lukemat seksuaalisen häirinnän osalta olivat hieman matalampia, eli 19 %, ja sukupuolisen häirinnän osalta 3 %.

Lukemat ovat erittäin korkeita, ja noin joka kolmas nainen ja noin joka viides mies on kokenut esimerkiksi seksuaalista häirintää kilpaurheilussa.

Sulkapalloliitto haluaa olla luomassa liikunnasta ja urheilusta ympäristöä, joka on edellä kävijä muiden ihmisten kohtaamisessa ja hyväksynnässä taustasta riippumatta. Sulkapalloliitto haluaa, että tulevaisuudessa väestötason tutkimukseen verrattaessa liikunta- ja urheiluympäristö on selvästi keskimääräistä parempi häirinnän vähentämisessä ja sen ehkäisemisessä.

Lajikohtaiset toimenpiteet ja tulokset

Sulkapallosta tutkimuskyselyyn vastasi alle 100 urheilijaa. Lajikohtaisia tuloksia ei julkaista, koska alhaisesta vastaajien määrästä johtuen tuloksia ei voida pitää yleistettävinä, eikä tutkimukseen vastanneiden urheilijoiden määrää lajin kokonaisjoukkoa edustavana. On kuitenkin lajin ja kokonaistutkimuksen kannalta tärkeää, että nämä vastaajat ovat halunneet vastata tutkimukseen ja tuoda kokemuksiaan esille.

Aloitamme keskustelun Sulkapalloliitossa, miten lähdemme etenemään suomalaisen sulkapallon lajikentällä häirinnän ehkäisemisessä, ja tiedotamme tulevista tarkemmista toimenpiteistä seuroja- ja jäseniä myöhemmin.

Kannustamme kertomaan

Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.

SUEKin ILMO-palveluun voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia.

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä:

Alla olevista liitteistä löytyy hieman laajempi uutinen, sekä SUEKin Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa tutkimuksen raportti.

Ssul uutinen Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa

Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -raportti

Yhteistyössä