Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Kategoria: Henkilöt

Wiku - doyen - 90

Julkaistu:

Eletään noin vuotta 1972 tai -73. Olen tulossa Ruskeasuolle vuorolleni sunnuntai-iltana klo 17.30. Jään pitämään auki pukusuojan ovea kentältä tulevalle miehelle. Hän on hikinen ja uupuneen näköinen. Askel painaa.

-Olet tainnut saada pelata?

-Kyllä! Kolme semiä ja kolme finaalia tänään.

Kyseessä olivat piirinmestaruuskisat, sellaisiakin tuolloin pelattiin. Ajattelin mielessäni, että hyvä suoritus tuon ikäiseltä – lähes 40-kymppiseltä. Jos joku olisi sanonut, että kirjoitat hänestä vielä jutun 50 vuoden kuluttua ja että kaikki nuo vuodet tuo mies on pelaava aktiivisesti sulkapalloa, olisin naurahtanut vähintään epäuskoisena.

Mutta niin on käynyt. Kyseinen mies on Rolf ”Wiku” Wikström. Ja nyt vuoden vaihteessa hän täyttää 90 ja ansaitsee termin sulkapalloväen doyen*.

Wiku muisteli vuonna 2015 Sulkapallo-lehdessä saaneensa ensi kosketuksen lajiin aikanaan Sipoon Söderkullassa. ”Ollessani 8-vuotias isäni toi Tanskasta tuliaisiksi sellaisia ihmeellisiä mailoja ja korkkiin kiinnitettyjä sulkia ja me mun veljen kanssa ihmeteltiin, mitä ne ovat.”

Aluksi Wiku iski veljensä kanssa pihapeliä omin säännöin, myöhemmin sisällä. ”Todennäköisesti pelasin ensimmäisissä SM-kisoissa 1955. Turpiin tuli heti reippaasti”. Sittemmin hän nousi A-luokkaan aikana, jolloin valioluokkaa ei ollut, ja onpa tilillä yksi SM-hopea nelinpelissä ja yksi maaottelukin.

Uralla – johon kuuluu myös pallojen ja muiden sulkapallovälineiden monivuotista maahantuontia ja hallintoasioissa SSuL:n liittohallitusjäsenyys - on yksi hyvin korkealuokkainen saavutus. Wiku kävi nimittäin 1970-luvulla läpi Tanskan liiton vaativan kolmiportaisen valmentajakoulutuksen. ”Ylimmällä kurssilla meitä oli vain kolme ja saimme paiskia 12 tunnin päiviä. Se oli aika tiukka paikka.”Mutta työ kannatti. Wiku hyväksyttiin ja pestattiin seuraavien vuosien kurssille opettajaksi! Se oli melkoinen saavutus sulkapallon ”erämaasta” tulleelle miehelle. Eikä pesti ollut vain kerraksi, vaan työtä jatkui noin 15 vuoden ajan. Tanskan valmentajakoulutus oli silloin – kuten varmasti nykyäänkin – Euroopan kärkeä. Suomessa Wikun valmennuksesta pääsivät nauttimaan monet kärkipelaajamme vuosien ajan. Myös maajoukkueen valmentajana hän toimi 1970-luvulla.

Koska miehemme ensikosketus sulkapalloon tapahtui jo 1940-luvulla, ja on jatkunut sen jälkeen täysin katkeamatta, merkitsee se yli 80 vuoden yhtäjaksoista ja moneen otteeseen hyvin aktiivista pelirupeamaa! Montakohan vastaavaan tilastoon pystyvää löytyy koko Suomen urheiluelämästä?

Ja pelit jatkuvat: ”Pelaan nelinpeliä kahdesti viikossa tiistaisin ja keskiviikkoisin.” Siihen ei voi sanoa kuin: huikeaa, Wiku!

Toivotamme onnea ja lisää hyviä pelivuosia!

Tuomo Tennilä
kunniapuheenjohtaja
Suomen Sulkapalloliitto

*vanhin, kokenein ja arvostetuin jäsen jossakin ryhmässä, ja viittaa henkilöön, jolla on pitkä historia ja asiantuntemusta.

Kuvateksti: Ruskeasuolla on pelattu sulkapalloa 1960-luvulta alkaen. Koko tuon ajan siellä on iskenyt Rolf "Wiku" Wikström. Kuva Heimo Laamanen.