Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Kategoria: Ilmiö

Avoin kirje kaikille Olympiakomitea ry:n äänivaltaisille jäsenliitoille

Julkaistu:

Myös hiljaisuus on kannanotto

Olympiakomitean viimeaikaiset tapahtumat ovat ravisuttaneet paitsi urheilukenttää, myös koko yhteiskuntaa – tässä vastuullisuuden nimeen vannovassa ajassa tilanne järkyttää.

Urheillaan ihmisiksi

Olympiakomitea on urheilun lajiliittojen kattojärjestö, joka sääntöjensä mukaan mm. ”sitoutuu noudattamaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvää hallintotapaa päätöksenteossa”. Urheiluyhteisöllä on vuosille 2020–2024 laadittu vastuullisuusohjelma ”Urheillaan ihmisiksi”, ja ohjelman viidestä peruspilarista ainakin kaksi näyttäytyvät viimeaikaisten uutisten valossa horjuvilta: hyvä hallinto ja turvallinen toimintaympäristö.

Hyvän hallinnon periaatteen mukaan ”toiminta on läpinäkyvää, avointa ja osallistavaa”. Turvallisen toimintaympäristön julkilausumassa todetaan, että ”urheilu tuottaa iloa ja positiivisia kokemuksia. Yksikään ei koe kiusaamista, häirintää tai muuta epäasiallista käytöstä”. Edelleen todetaan, että ”hyvän hallinnon mukainen toimintamme herättää luottamusta ja tyytyväisyyttä, on osallistavaa ja takaa toiminnan laadun sekä jatkuvuuden”. Olympiakomitea on tehtävässään väistämättä laajan toimintakentän esimerkin näyttäjä – joko hyvässä tai pahassa. Esimerkkiä on helpompi näyttää, jos oma kotipesä on kunnossa.

Selvitystyön tarpeet hyvän hallinnon näkökulmasta

Olympiakomitean hallitus on päättänyt tilata riippumattomalta ulkopuoliselta taholta selvityksen Mika Lehtimäen tapaukseen liittyvästä kokonaisuudesta. Käsityksemme mukaan tähän kokonaisuuteen liittyy paljon hyvään hallintoon liittyviä kysymyksiä mm. päätöksentekomenettelyn osalta. Päätöksenteko ei uutisoinnin perusteella vaikuta olleen hyvän hallinnon periaatteiden mukaista. Julkisten tietojen valossa hallitus mm. joutui tekemään päätöksen Lehtimäen jatkokaudesta ilman olennaisia, puheenjohtajiston tiedossa olleita tietoja. Läpinäkyvää, avointa ja osallistavaa? Luottamusta herättävää?

Hyvän hallinnon merkitys korostuu siitä syystä, että se luo perustan myös kaikkien muiden arvojen, periaatteiden ja sääntöjen toteuttamiselle. Ilman hyvää hallintoa toiminnalta putoaa pohja, eivätkä esimerkiksi vastuullisuusohjelman muutkaan osatekijät voi toteutua. Hyvä hallinto on kaikissa toimintaympäristöissä välttämätön edellytys sille, että minkäänlaista turvallista ja tervettä toimintaympäristöä voidaan edes rakentaa.

Läpinäkyvyys, avoimuus ja osallistavuus linkittyvät hyvässä hallinnossa myös paitsi siihen, että mahdollista sääntöjen ja yhteisten toimintaperiaatteiden vastaista toimintaa selvitetään ulkopuolisen riippumattoman tahon toimesta, myös siihen, kenen toimesta tällaisia toimenpiteitä tilataan, miten selvitystyön sisältö muotoillaan ja kenelle havainnoista raportoidaan.

Jos hallituksen menettely on osa selvitettävää kokonaisuutta, onko jäsenliittojen mielestä läpinäkyvää ja avointa, että selvitystyön tilaa hallitus itse – osittain omaan toimintaansa kohdistuen? Miten varmistetaan selvitystyön kohdentuminen oikeisiin asioihin? Olisi ikävää ja kestämätöntä, jos ulkopuolinen selvitys ei pääse pureutumaan ydinongelmiin, koska kovin montaa ”siloiteltua” päätöstä ei Olympiakomitean uskottavuus välttämättä kestä. Tarvitaan aidon rehellistä selvitystyötä ja oikein kohdennettu toimeksianto, jossa uskalletaan katsoa tilannetta sellaisena kuin se on – ilman, että taustalla on mitään epäasiallisia vaikuttimia tai ”oman tontin suojelua”.

Jos tämän myrskyn keskellä urheiluyhteisö ei tuo ääntään kuuluviin, niin koska sitten?

Kulttuuri muuttuu vain tekojen kautta ja yksi hankala keskustelu kerrallaan. Tämä keskustelu olisi nyt syytä avata ja mahdollisimman laajalla rintamalla. Vai tyydymmekö jäsenliitoissa katsomaan toimintaa läpi sormien ja mitä me tällä viestimme omille jäsenillemme ja jäsenseuroillemme? Mitkä ovat ne todelliset arvot, jotka toimintaamme ohjaavat?

Vaatimus ylimääräisen kokouksen järjestämiseksi

Tytti Saarinen ehdotti puheenjohtaja Vapaavuorelle tänään 6.4.2022 pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että järjestön kokous käsittelisi valiokunnan nimittämistä selvitystä varten. Hallitus voi päättää tällaisen kokouksen koolle kutsumisesta. Asia ei yllätykseksemme saanut kannatusta puheenjohtajalta.

Yhdistyslain 5 luvun 20 §:n ja Olympiakomitean sääntöjen 9 §:n mukaan yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä mm. silloin, jos vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Varsinaisia äänivaltaisia jäseniä lajiliittojen muodossa on Olympiakomiteassa yhteensä 90, minkä lisäksi jäseninä on kaksi äänivaltaista henkilöjäsentä – tarvitaan vähintään 10 rohkeaa lajiliittoa, jotka esittäisivät vaatimuksen ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta yhdistyksen hallitukselle.

Ylimääräisessä kokouksessa tulisi käsiteltäväksi ehdotus väliaikaisen valiokunnan perustamisesta selvitystyön tilaamiseksi ja työn kohdentamisen määrittelemiseksi sekä mahdollinen päätös erottaa ja valita uudet jäsenet hallitukselle. Selvitystyön tulokset raportoitaisiin tälle valiokunnalle, jonka tehtävänä olisi tiedottaa tuloksista muille jäsenliitoille aiheellisessa laajuudessa. Jäsenet voisivat arvioida Olympiakomitean nykyisen hallituksen luottamusta ja edellytyksiä jatkaa uskottavasti tehtävässään urheilun parhaaksi ja tehdä tarvittaessa yhdistyslain 5:23.1 4-kohdan mukaisen päätöksen mahdollisesta hallituksen erottamisesta, mikäli luottamusta ei enää ole. Vain tällä tavoin, ”yksi yli” - periaatteella voidaan käsityksemme mukaan varmistaa selvitystyön tuloksellisuus ja sen tulosten läpinäkyvyys jäsenten suuntaan.

Yhdessä olemme enemmän

Sulkapalloliitto on sitoutunut urheiluyhteisön vastuullisuusohjelmaan ja haluamme osaltamme olla edistämässä näiden yhteisten periaatteiden toteutumista. Emme koe arvojemme mukaiseksi olla hiljaa tässä vallitsevassa tilanteessa. Koetteko te? Ja jos näin, niin minkä viestin se antaa?

Olemme lähettäneet tämän kirjeen Olympiakomitea ry:n jäsenliitoille. Toivoisimme, että mikäli koette yhteisen asian yhtä tärkeäksi kuin me, olisitte yhteydessä Sulkapalloliiton hallituksen puheenjohtajaan Tytti Saariseen keskustelun jatkamiseksi yhdessä. Fasilitoimme mielellämme myös kiinnostuneiden lajiliittojen kesken yhteisen luottamuksellisen keskustelun huhtikuun aikana. Sen yhteydessä voisimme vielä yhdessä arvioida vaikuttamismahdollisuuksiamme. Tytti on käytettävissä asiasta keskustelemiseen myös kahden kesken (puh. 050 544 6127).

Helsingissä 6.4.2022

Tytti Saarinen
Sulkapalloliiton hallituksen puheenjohtaja

Ville Valorinta
Sulkapalloliiton toiminnanjohtaja